Mikä luovana?

Välillä se on sitä, että laittaakin arkiruokaan jotain yllättävää. Poikkeaa normista ja ohjeesta. Kokeilee uutta, epäonnistuu, onnistuu, sama se, kunhan kokeilee.

Välillä se on sitä, että pysähtyy katsomaan ympärilleen ja huomaa jotain. Keksii, oivaltaa, ratkaisee.

Välillä taas sitä, että päähän tulee idea, joka on pakko tallentaa paperille. Joskus siitä ei synny mitään, joskus syntyy.

Luovana on ennen kaikkea lapsen mieli. Lapsilla on kadehdittava kyky ajatella "outside the box". Siihen haluan pyrkiä! Tutkia maailmaa niin kuin kaikki olisi uutta, ilman niitä omia syntyneitä ennakkokäsityksiä tai odotuksia, eikä niin kuin asioiden muiden mielestä pitäisi olla. Avoimin mielin.

Ehkä kirjoitankin pääosin blogiani siksi, että haluan ruuhkavuosien riuduttaman luovuuden rippeeni kaivaa taas esiin ja palautella mieliin miten kynää pidetään. Olettaen että jotain aivotoimintaa vielä löytyy lasten kanssa valvottujen öiden jälkeen. ;)

Pysy luovana.
-Laura