26. lokakuuta 2014

Kuningaslintu kutistemuovista ja pipo pienimmälle


 

Kikkailin jälleen kutistemuovin kanssa, ja tein kuningaslintu-koristeen muksun pipoon. Halusin testata miten käy jos kutistemuoviin piirtää permanent-tussilla jo ennen uuniin laittoa. Hyvin pysyi ja kokeilu onnistui. Piirtämisvaiheessa piti vain olla aika tarkka ettei tahrinut piirrettyä viivaa.
 

Kopioin kuvan suoraan piirustuksen päältä, piirtäen kaikki oleelliset varjostukset ja viivat. Sitten vain leikkasin irti ja laitoin uuniin kutistumaan.


Keltaiset osat on maalattu valmiiseen koristeeseen keltaisella kynsilakalla ja siveltimellä. Jälkikäteen tummensin myös hieman vaalenneita osioita mustalla permanent tussilla. Tein kuvion reunoihin reiät joista sen saa ommeltua napin tapaan kiinni kankaaseen. Pipo on neulottu tämän Ullan ohjeen mukaan, ilman ketjuja. Harmaana lankana taisi olla Reaggae merinovillalanka ja keltainen on Novitan seiskaveikkaa.

19. lokakuuta 2014

Kaaosvuosia ja lampaita joilla on sarvet

Jopas on taas aikaa vierähtänyt. Syyllinen tähän on vain ja ainoastaan kiire. Ja kun on kiire, menee aika täysin arjen pyörittämiseen. Joku joskus sanoi että viis ruuhkavuosista, ne ovat ennemminkin kaaosvuosia. Siltä nyt tuntuukin kun yrittää mahduttaa aikatauluihin kaikkea mahdollista ja vähän vielä lisää.


Nyt sain kuitenkin päähänpinttymän joka oli pakko toteuttaa heti. Olen jo aika pitkään tehnyt t-paitoihin kuvituksia, mutten ole juurikaan hyödyntänyt kangastusseja. Nyt lähdin testailemaan mitä niillä saa aikaan.







Siitä piti tulla kauris, mutta valmistuessaan sanoinkin että tuo taitaa olla ennemminkin lammas jolla on sarvet. Sovitaan niin että se on joku satuolento. Harjoittelua kaipaa vähän mutta eiköhän se siitä. Kaulassani on muuten YO ZEN-koru joka on ostettu Televisio Lifestyle Storesta.

Ompelu onkin nyt ollut täysin nollissa kun olen päässyt piirtämisen makuun. Nyt sain vihdoin valmiiksi muumipiirroksetkin. Jotain jännittävää on myös tekeillä kuvituksen saralla erään rakkaan ystäväni kanssa, toivottavasti siitä saadaan poikimaan jotain hienoa!



Ihanaa syksyä kaikille ja muistakaa hyppiä lehtikasoihin!

4. heinäkuuta 2014

Mitä minulle kuuluu, lisukkeena porkkanapihvien resepti.

Kesäkuu surahti ohi todella nopeasti. Kaikenlaista on tapahtunut, hyviä ja huonoja asioita joiden vuoksi olen vähän joutunut pitämään taukoa täältä. Ompeluinto on täysin kadoksissa, mutta sain sentään yhden mekon ommeltua tytölle. Sovituskuva puuttuu koska mekosta tulikin vähän liian iso, joten siirtyy kaappiin odottelemaan.




Vaaleanpunainen kangas PaaPiin Siiri ja Myyry, mustavalkoinen raitakangas KVK, resori Majapuulta. Kaavana OB Funny Faces.


Uutta kuvitusta olen jo aloitellut, tarinoita on jo parikin sopivaa mutta en ole saanut sitä kunnollista inspiraatiota mitä odottelen. Vaikeinta on keksiä hahmoille luonteet ja omat persoonat, joiden pohjalle alan kuvitusta tekemään. Loppu onkin sitten helpompaa. Omien raapustelujen lisäksi olen luonnostellut muutamaa "tilaustyötä".



 Suurin syy miksi täällä on ollut hiljaista on se, että syksyllä meillä on hiukan muutoksen tuulia. Palaan syksyllä kouluun jatkamaan MBA tutkintoani. Olen jo nyt kesällä ryhtynyt toimiin ja suoritan yhtä verkkokurssia. Ja koska kurssimateriaalin lukeminen ja esseen kirjoittaminen ajoittuvat aina lasten päiväunihetkeen, ei ole paljon ollut mahdollisuuksia muuta tehdäkään. Mielenkiintoisia muutoksia siis luvassa syksyllä, toivon vain että aikaa löytyy myös tännekin. Instagramissa olen kyllä aktiivisemmin, joten sinne vaan kurkkimaan!


Ja koska täällä on ollut niin hiljasta, lahjon teitä nyt maailman parhaimpien porkkanapihvien reseptillä. Pihvit sopivat esimerkiksi salaatin ja tsatsikin kanssa, tai vaikka hampurilaisen väliin. Olkaatten hyvät. :)



4 dl hienoa porkkanaraastetta
 3/4 dl korppujauhoja
 2 dl kevytkermaa/kermaviliä/kuohukermaa
 2 rkl vehnäjauhoja
 1/2 dl öljyä
 1 tl suolaa
 hiven valkopippuria/mustapippuria
 1/2 tl oreganoa
 2 kananmunaa
 juustoraastetta maun mukaan


Laita korppujauhot ja kerma kulhoon, sekoita ja anna turvota. Sekoita porkkanaraaste ja muut ainekset korppujauhoseokseen luetellussa järjestyksessä. Sekoita taikina tasaiseksi. Paista taikinasta pihvejä miedolla lämmöllä teflonpannussa ilman rasvaa molemmin puolin kullanruskeaksi.


Upeaa ja aurinkoista viikonloppua!
Laura

28. toukokuuta 2014

Vanhasta uutta


Jostain syystä olen aina hyvä keksimään kaikkea muuta tekemistä kuin sitä mitä oikeasti pitäisi tehdä. Kun pitäisi ommella lapsille kesävaatetta ja hyökätä uuden kuvituksen kimppuun, minä ryhdyin tuunailemaan vaatteita. Jotenkin se, että useimmat kaupan vaatteet tuntuvat olevan nykyään kertakäyttöisiä, kannusti minua miettimään uusia ratkaisuja vanhoille vaatteille. Aina ei tarvitse ostaa uutta kun voi luoda vanhasta uutta!

 
Tämä oli siis lähtökohtana. Mieheni vanha kauluspaita ja 15 vuotta vanhat bootcut-lahkeiset farkkuni. Farkut eivät oikein olleet tätä päivää leveine lahkeineen, joten päätin kaventaa ne slimmeiksi. Koska olin niin tohkeissani niiden leikkelystä, en hoksannut ottaa kunnollista before-kuvaa, vaan kuvassa olen jo hiukan tuunaillut niitä, toki lahkeet ovat vielä entisellään. Lahkeet oli tosi helppo kaventaa, ohuempi sauma vaan ommeltiin myötäilemään jalkaa. Voin laittaa myöhemmin tarkemmat ohjeet jos joku kaipailee.


Ja tällaiset niistä tuli.Topin tein mukaillen Sweet Verbena blogin ohjeita, jonka bongasin Pinterestistä.





Tätä toppiahan voisi periaatteessa käyttää miten päin tahansa, mutta itse tykkään pukea napit taakse. Tuo vähän erilaista ilmettä. Tein helmasta hiukan kaarevan ja takaa pidemmän kuin edestä. Helmaan lisäsin vielä pitsireunuksen.



Farkuista tein vielä rikotun näköiset mattoveitsen, pinsettien ja hiomapaperin kanssa ja yhteen kohtaan lisäsin joustopitsistä palasen nurjalle puolelle. Käytin tässä vain tekstiililiimaa (hyi minua). 

Yritän kovasti päivittää vähän useammin tänne blogiini, mutta viime aikoina kiire on ollut niin mahdoton etten ole ehtinyt tehdä oikein mitään. Nyt ehkä siis kohti sitä uutta kuvitusta, jos saan tuon satuilijamme kertomaan minulle taas satuja! Puss o kram!

23. toukokuuta 2014

The Raven - koru kutistemuovista


"...But the raven, sitting lonely on the placid bust, spoke only,
That one word, as if his soul in that one word he did outpour.
Nothing further then he uttered - not a feather then he fluttered -
Till I scarcely more than muttered `Other friends have flown before -
On the morrow he will leave me, as my hopes have flown before.'
Then the bird said, `Nevermore...'"
Edgar Allan Poe - The Raven



Edgar Allan Poen The Raven on yksi suosikkirunoistani, erityisesti tuo yllä oleva kohta. Tämä runo muistuikin mieleeni kun päähänpistona ryhdyin testailemaan kutistemuovia. Etsiskelin sopivaa mallia ja yhtäkkiä keksinkin että haluan mustan korpin siluetin. Pistin tulostimen laulamaan, leikkasin mallin irti paperista sitä ensin hiukan muokattuani ja piirtelin sen ääriviivoja mukaillen kutistemuoviin. Leikkasin irti, lätkäisin uunipellille ja käytin sen uunin kautta. Et voilà, uusi koru on valmis. Helppoa ja kivaa.

Ylempänä leikattu malli, alempana uunista tullut valmis koru.



Ainakin tuli sellainen olo että pitäisi taas tarttua Poen kirjoihin. Mikä on sinun lempirunosi?

12. toukokuuta 2014

And it was all yellow..

Olen ommellut itselleni viimeksi vaatteita yläasteella. Vaikka se valkoinen teddykarvaliivi olikin aika upea ilmestys, ajattelin että nyt olisi aika kokeilla jotain uutta (enkä edes koskaan tainnut saada sitä valmiiksi). Olen jo pitkään etsinyt itselleni korkeavyötäröistä leveähelmaista hametta jossa olisi taskut. Kun en sitä ole löytänyt, sain todellisen ahaa-elämyksen; miksi en siis tekisi sitä itse (wau, mitä älynväläyksiä!).



Kuten ehkä jotkut ovat saattaneet huomata, minulla on selkeästi menossa keltainen kausi. Siksi halusinkin itselleni keltaisen hameen. Koska en ole koskaan tällaista hametta ommellut, missä olisi taskut (tai no, hameita ylipäänsä) etsin siihen ohjeet Intterneetistä. Hyvät kuvalliset ohjeet löytyivät This Big Oak Tree-blogista, suosittelen aloittelijoille!




Lisäsin hameeseen tuollaisen vyötärökaitaleen, koska se jotenkin kaipasi sellaista, mahtaako johtua liian kapeasta kuminauhasta tai sitten kankaan materiaalista. Kaitale on takaa auki joten ei tarvinnut edes vetoketjua laittaa. Takaa hame on pidempi kuin edestä. Näitä täytyy tehdä lisää. Ei huono!

29. huhtikuuta 2014

Hattaraa!

Joskus kankaan kuosi on sellainen, että yhden vaatteen jälkeen siihen jo kyllästyy, ja loppukangas jää hyllyyn marinoitumaan. Joskus taas kangas on sellainen, että se on välittömästi leikeltävä moneksi vaatteeksi, ja silti jää harmittamaan kun se loppuu. Hamstrasin syksyllä Viljamin Puodista kankaiden yönä itselleni sekä minttua että pinkkiä hattarakekkerit-kangasta, mutta koska kangas oli niin keväisen ja kesäisen oloinen päätin jättää sen hautumaan kokonaan myöhempää käyttöä varten.

Näin Vapun korvilla sain yhtäkkiä inspiraation leikellä kankaat, tai oikeastaan vain minttuisen, pinkki jääköön vieläkin marinoitumaan. Koko 1,5m meni heti ja riitti kolmeen paitaan ja yhteen pipoon.

Paidan kaava OB On the Road, Housut OB Relaxed Fit muokattuna.

Nämä olivat muuten ekat housut mitä olen koskaan tehnyt, ihan hyvät tuli omasta mielestäni. Muutamia oho! hetkiä kyllä oli, tiedän sitten seuraavissa tehdä toisin. Ja näitä settejäkin on hauska tehdä, en ole näin aiemmin tehnytkään.


Keltainen on nyt suosikkivärini, kaiken pitää olla Keltaista! Eikä mikä tahansa keltainen, vaan tuollainen kirkas sitruunankeltainen. Joka kevät tuntuu siltä että on pakko pimeän ja pitkän talven jälkeen ahmia värejä.

Paidan kaava OB Rascal, pipon kaava oma. Pipon tupsu Novitan Wool-langasta kieputettu.

Poikakin sai kekkeripaitansa, kuvassa näkyvän lisäksi tein ihan perus t-paidan valkoisilla kanttauksilla. Hän tosin heti ilmoitti ettei aio sitä käyttää, koska se on vauvojen paita. Huoh.

Kankaiden yökin oli jälleen. Ihan mahtava tapahtuma. Itsekin jaksoin valvoa yllättävän kauan. Yritin olla kärppänä Viljamin Puodin synttärikekkereillä, mutta niin siinä vaan kävi, että kaikki tarjoukset menivät sivu suun. Vielä kun pohdiskelin mitähän mahtaisin tehdä siitä ja siitä kankaasta, oli jo joku muu ehtinyt napsutella ne nenäni edestä. Mutta sellainen se pelin henki on. Nyt odottelen jännityksellä mitä PaaPiin possupaketti tuo tullessaan!